Google Analytics on sivustomme ainoa eväste ja sen keräämää dataa käytetään pelkästään sivuston käyttäjäkokemuksen kehittämiseen sekä liikennemäärien seuraamiseen.
Analytics eväste on sivustollemme välttämätön eväste, jota käytetään palvelun kehittämiseen.
Käyttöliittymä tarkoittaa käyttäjän ja tietokoneen tai muun elektronisen laitteen välissä olevaa rajapintaa, joka mahdollistaa käyttäjän vuorovaikutuksen laitteen kanssa. Käyttöliittymä koostuu erilaisista elementeistä, kuten painikkeista, tekstikentistä, valikoista ja kuvakkeista, joita käyttäjä käyttää ohjatakseen laitetta ja saadakseen siitä tarvitsemansa tiedon. Hyvin suunniteltu käyttöliittymä on tärkeä, sillä se vaikuttaa suoraan käyttäjän kokemukseen laitteen käytöstä ja voi vaikuttaa käyttäjän tyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Käyttöliittymäsuunnittelu on prosessi, jossa suunnitellaan käyttöliittymä, joka on helppokäyttöinen, tehokas ja miellyttävä käyttäjälle.
Tärkeimmät käyttöliittymäsuunnittelun periaatteet ovat yksinkertaisuus, selkeys, konsistenssi, havaittavuus, ennakoitavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys. Nämä periaatteet vaikuttavat suoraan käyttäjäkokemukseen.
Käyttöliittymäsuunnittelun eri elementit, kuten värimaailma, fontit ja kuvakkeet, vaikuttavat käyttäjän kokemukseen luomalla erilaisia tunnelmia, viestimällä tietoa ja ohjaamalla käyttäjän toimintaa.
Käyttöliittymän suunnittelussa on tärkeää huomioida monia eri asioita, kuten käyttäjän tarpeet ja tavoitteet, käyttöliittymän selkeys ja käytettävyys, yrityksen uskottavuus, tuttujen käyttötapojen merkitys käyttöliittymässä sekä käyttöliittymän visuaalinen ilme.
Hyvin suunniteltu käyttöliittymä tarjoaa käyttäjälle selkeän ja intuitiivisen tavan käyttää laitetta ja helpottaa näin käyttökokemusta. Käyttöliittymäsuunnittelijan tehtävänä on löytää tasapaino kaikkien näiden tekijöiden välillä ja luoda käyttöliittymä, joka vastaa käyttäjän tarpeita ja mieltymyksiä.
Miten käyttöliittymäsuunnittelua voidaan soveltaa eri laitteissa, kuten puhelimissa, tableteissa ja tietokoneissa?
Käyttöliittymäsuunnittelua voidaan soveltaa eri laitteissa eri tavoin, koska laitteiden koot, resoluutiot ja käyttömahdollisuudet vaihtelevat. Suunnittelun on kuitenkin oltava johdonmukaista ja samankaltaista eri laitteissa, jotta käyttäjäkokemus olisi yhtenäinen.
Käyttöliittymäsuunnittelun on otettava huomioon eri käyttäjäryhmien tarpeet ja kyvyt, jotta kaikki käyttäjät voivat käyttää järjestelmää helposti ja tehokkaasti.
Saavutettavuus tarkoittaa järjestelmän suunnittelua siten, että kaikki käyttäjät voivat käyttää sitä, myös niin kutsutut erityiskäyttäjät, kuten vanhukset, näkö- tai kuulorajoitteiset, vammaiset tai muulla tavoin haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt.
Jos käyttöliittymä ei ole saavutettava, se voi vaikuttaa yrityksen maineeseen ja uskottavuuteen. Huonosti suunniteltu käyttöliittymä voi johtaa käyttäjän pettymykseen ja turhautumiseen, mikä taas saattaa vähentää käyttäjän luottamusta yritykseen ja sen tuotteisiin tai palveluihin. Tämä puolestaan voi johtaa asiakkaiden menettämiseen ja heikentää yrityksen kilpailukykyä.
Saavutettavuus laajentaa myös potentiaalisten käyttäjien kohderyhmää. Huomioimalla erilaiset käyttäjäryhmät käyttöliittymäsuunnittelussa yritys voi tavoittaa laajemman yleisön ja saada uusia asiakkaita. Esimerkiksi vanhemmat ihmiset voivat olla potentiaalisia asiakkaita, mutta jos käyttöliittymä ei ole heille sopiva, he eivät todennäköisesti käytä yrityksen tuotteita tai palveluita.
Saavutettavuus on myös tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja jokaisella tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus käyttää tietokoneita ja muita teknologisia laitteita. Huomioimalla erilaiset käyttäjät käyttöliittymäsuunnittelussa yritys voi edistää yhdenvertaisuutta ja sosiaalista vastuullisuutta.
EU:n saavutettavuusdirektiivi tähtää tähän ja saavutettavuuden huomioiminen liiketoiminnallinen etu teknologisille ratkaisulle.
1. Epäselvä Navigointi
Ongelma: Käyttäjät eivät löydä etsimäänsä tietoa tai toimintoa.
Ratkaisu: Selkeä ja looginen navigointirakenne, jossa on hyvin nimetyt valikot ja painikkeet.
2. Liikaa Tietoa (Information Overload)
Ongelma: Liian paljon tietoa yhdellä sivulla saa käyttäjän tuntemaan olonsa ylikuormitetuksi.
Ratkaisu: Käytä "progressive disclosure" -tekniikkaa, jossa näytetään vain tarpeellinen tieto ja lisätietoja saa tarvittaessa.
3. Huono Responsiivisuus
Ongelma: Sivusto tai sovellus ei näytä tai toimi hyvin eri laitteilla tai näyttökooilla.
Ratkaisu: Suunnittele responsiivinen käyttöliittymä, joka mukautuu eri laitteiden näyttökokoihin.
4. Hidas Latausaika
Ongelma: Sivut latautuvat hitaasti, mikä saa käyttäjät turhautumaan.
Ratkaisu: Optimoi kuvat, skriptit ja muut resurssit nopeampaan lataukseen.
5. Epäjohdonmukaisuus
Ongelma: Erilaiset osat sovelluksesta tai sivustosta käyttäytyvät eri tavoin.
Ratkaisu: Käytä yhtenäistä suunnittelukieltä ja vuorovaikutusmalleja koko sovelluksessa.
6. Puutteellinen Palaute
Ongelma: Käyttäjä ei saa riittävää palautetta toimintonsa seurauksista.
Ratkaisu: Käytä selkeitä viestejä, animaatioita tai muita visuaalisia indikaattoreita antamaan palautetta.
7. Monimutkaiset Lomakkeet
Ongelma: Lomakkeet ovat liian monimutkaisia tai epäselviä.
Ratkaisu: Yksinkertaista lomakkeet ja käytä selkeitä ohjeita.
8. Huono Virheidenhallinta
Ongelma: Virhetilanteissa käyttäjä jää yksin ongelman kanssa.
Ratkaisu: Tarjoa hyödyllisiä virheviestejä ja ohjeita ongelman ratkaisemiseksi.
9. Esteettömyysongelmat
Ongelma: Sivusto ei ole saavutettava kaikille käyttäjille.
Ratkaisu: Suunnittele esteettömät komponentit ja testaa ne eri apuvälineillä.
10. Liian Monimutkainen Käyttöliittymä
Ongelma: Käyttöliittymä on liian monimutkainen ja vaikea oppia.
Ratkaisu: Käytä käyttäjätestauksia ja iteratiivista suunnittelua yksinkertaistamaan käyttöliittymää.
Käyttöliittymäsuunnittelu integroituu muihin käyttäjäkokemuksen suunnittelun osa-alueisiin, kuten brändäykseen ja palvelumuotoiluun, sillä se on yksi keskeinen osa-alue käyttäjäkokemuksen kokonaisuudessa. Käyttöliittymä on usein ensimmäinen kontaktipiste käyttäjän ja palvelun välillä, joten sen suunnittelulla on suuri vaikutus käyttäjän ensivaikutelmaan ja palvelun brändimielikuvaan. Lisäksi käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja tehokas, mikä parantaa palvelun käyttökokemusta ja auttaa saavuttamaan liiketoiminnalliset tavoitteet. Siksi käyttöliittymäsuunnittelun tulisi olla yhtenäinen muiden käyttäjäkokemuksen suunnittelun osa-alueiden kanssa ja tukea niitä, jotta kokonaisuus on saumaton ja onnistunut.
Mitä käyttöliittymäsuunnittelun trendejä on havaittavissa ja miten ne vaikuttavat käyttäjäkokemukseen?
Käyttöliittymäsuunnittelun trendejä ovat esimerkiksi:
- Yksinkertaiset ja minimalistiset käyttöliittymät
- Responsiivinen suunnittelu, joka mahdollistaa käyttöliittymän toimivan eri kokoisilla näytöillä ja erilaisissa laitteissa, kuten älypuhelimilla ja tableteilla
- Käyttöliittymän personointi, joka mahdollistaa käyttäjän yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten huomioimisen
- Animointi ja liike, joka voi lisätä käyttäjäkokemuksen mielenkiintoisuutta ja intuitiivisuutta
- Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus, jotka mahdollistavat entistä immersiivisempiä ja elämyksellisempiä käyttöliittymiä
Nämä trendit voivat vaikuttaa käyttäjäkokemukseen esimerkiksi parantamalla käytettävyyttä, tekemällä käyttöliittymästä visuaalisesti miellyttävämmän tai lisäämällä käyttöliittymän elämyksellisyyttä.
Käyttöliittymäsuunnittelu integroituu muihin käyttäjäkokemuksen suunnittelun osa-alueisiin, kuten brändäykseen ja palvelumuotoiluun, sillä kaikki nämä osa-alueet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti käyttäjän kokemukseen.
Käyttäjäkokemus (UX, User Experience) tarkoittaa käyttäjän kokemusta ja tunteita käyttäessään tuotetta tai palvelua. Hyvä käyttäjäkokemus parantaa käyttäjän tyytyväisyyttä, käytettävyyttä ja sitoutumista, mikä voi johtaa parempaan liiketoiminnalliseen suorituskykyyn ja brändimielikuvan paranemiseen.
Käyttäjäkokemuskehittäminen voidaan integroida osaksi liiketoimintastrategiaa monin tavoin. Tärkeintä on ymmärtää, että hyvä käyttäjäkokemus voi olla ratkaiseva kilpailutekijä ja liiketoiminnan menestystekijä.
Yksi tapa integroida käyttäjäkokemuskehittäminen liiketoimintastrategiaan on tehdä käyttäjäkeskeisyydestä osa yrityksen kulttuuria. Tämä tarkoittaa, että käyttäjäkokemus huomioidaan kaikessa päätöksenteossa ja että yrityksen tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisimman hyvä käyttökokemus.
Toinen tapa integroida käyttäjäkokemuskehittäminen liiketoimintastrategiaan on määrittää selkeät mittarit käyttäjäkokemuksen seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Esimerkiksi yritys voi seurata verkkosivujensa käyttäjämääriä, käyttäjien viipyminen aikaa sivustolla, bounce ratea ja muita käyttäjäkokemuksen mittareita ja asettaa tavoitteita näiden parantamiseksi.
Lisäksi käyttäjäkokemuskehittäminen voi olla osa yrityksen tuotekehitysprosessia. Käyttäjien tarpeisiin vastaaminen ja hyvän käyttökokemuksen tarjoaminen voi auttaa kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat markkinoiden tarpeisiin.
Käyttäjiä voidaan ottaa mukaan käyttäjäkokemuskehittämiseen esimerkiksi käyttäjätutkimuksilla, haastatteluilla, kyselyillä ja käyttäjätestauksilla. Näiden menetelmien avulla voidaan saada arvokasta palautetta käyttäjien tarpeista ja toiveista, jotka voidaan sitten ottaa huomioon suunnittelussa.
Käyttöliittymäsuunnittelu (UI, User Interface) on yksi osa käyttäjäkokemuskehittämistä. Käyttöliittymäsuunnittelu keskittyy käyttöliittymän visuaaliseen ilmeeseen ja käytettävyyteen, kun taas käyttäjäkokemuskehittäminen kattaa laajemmin koko käyttäjäkokemuksen suunnittelun, mukaan lukien käyttöliittymän lisäksi esimerkiksi asiakaspalvelun, asiakaskokemuksen ja tuotteen/palvelun ominaisuudet.
Käyttäjäkokemusvaikutuksia voidaan mitata ja arvioida erilaisilla menetelmillä. Yksi yleinen menetelmä on käyttäjätestaus, jossa käyttäjille annetaan tehtäviä ja seurataan heidän toimintaansa sekä kysellään heidän mielipiteitään käyttökokemuksesta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi haastatteluin, kyselyin tai käyttäjäkokemuksen arviointilomakkein. Lisäksi käyttäjädatan analysointi ja käyttäytymisanalytiikka voivat antaa tietoa käyttäjien toiminnasta ja käyttökokemuksen laadusta. Muita menetelmiä ovat esimerkiksi A/B-testaus, heatmap-analyysi ja eye-tracking. On tärkeää muistaa, että käyttäjäkokemuksen mittaaminen on jatkuva prosessi ja sen arviointi tulee tehdä säännöllisesti, jotta käyttäjien tarpeisiin voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla.
Käyttäjäkokemuskehittämisen tärkeimmät vaiheet ovat käyttäjien tarpeiden ja vaatimusten selvittäminen, suunnittelu, prototypointi, testaus ja käyttöönotto. Tämä prosessi on jatkuvaa, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjäkokemus on optimaalinen.
1. Sain laskun ennen kuin työ on valmis, miksi?
Laskutamme työstämme yli 1000 euron kokonaisuuksissa ensimmäisen 50 % työn alkuvaiheessa 0-14 päivää aloituksesta.
Näin varmistamme asiakkaan sitoutumisen projektiin ja sille annettuun aikatauluun.
2. Mitkä ovat maksuehtonne?
Maksuehto on 14pv netto, viivästyskorko 7,5 %.
Tämä koskee kaiken kokoisia yrityksiä pienistä suurimpiin. Mikäli kohtaat maksuhaasteita, ole hyvä ja kommunikoi siitä avoimesti niin voimme järjestää asioita tarvittaessa. Odotamme reilun pelin hengessä avointa kommunikaatiota myös asiakkailtamme.
3. Miten nopeasti voitte toimittaa palveluita?
Emme ota vastaan tilauksia alle 5 vuorokauden toimitusajalla.
Luova työ vaatii oman aikansa. Alan käytänteiksi on muodostumassa reaktiivinen toiminta, joka heikentää luovan työn laatua kiireisyytensä vuoksi. Siksi Design VA ei tee alle 5 päivän toimitusajalla projekteja. Mikäli jono halutaan ohittaa, laskutamme suunnittelutyön päälle 500 euroa kiirekulua.
Projektin tarjousvaiheessa kerromme sen hetkisen kalenteritilanteen ja sovimme asiakkaan kanssa ensimmäisten tsekkausten ajankohdan. Lyhyitä projekteja voimme toimittaa jopa 1 työpäivän aikana, mutta jotta kaikkia asiakkaita pystytään palvelemaan laadukkaasti ja reilusti, pyrimme aina kalenteroimaan työt järkevästi.
4. Voimmeko tehdä yhdessä ensin pienen osuuden työstä nähdäksemme sovimmeko yhteen?
Kyllä! Olemme sisäänheittoprojektien puolestapuhuja ja haluamme laskea kynnystä kokeilla yhteistyötä.
Kerro meille jos haluat kokeilla tehdä ensin pienen projektin ja testata yhteistyötä. Voimme rajata projektiisi sopivan scopen tälle tapauskohtaisesti. Myös esimerkiksi Tuumaamo tunti sopii hienosti tähän tarkoitukseen.
5. Sisältyykö työhön takuuta?
Asiakkaan tilauksessa työhön sisältyy aina 1 kk takuuaika.
Mikäli asiakas huomaa virheen ja pyytää korjauksia, nämä voidaan toteuttaa takuutyönä tuon 1 kk aikana. 1kk jälkeen laskutamme korjaustyöstä normaalin 90 € tuntitaksan, joten suosittelemme keräämään tarvitut muutokset kerralla tehtäväksi projektin jälkeen. Muutostyöt, jotka eivät liity sovitun projektin toimivuuteen, laskutetaan normaalisti normaalilla tuntihinnalla.
Suuremmissa projekteissa olemme aina avoimia asiakkaan ajatuksille myyntineuvottelun aikana, joten kysy rohkeasti ehdoista lisää.
Me saatamme perua tilauksen mikäli jokin näistä ehdoista täyttyy:
1. Asiakas käyttäytyy törkeästi tai ala-arvoisesti yritystä ja sen työntekijöitä tai yhteistyökumppaneita kohtaan eikä suostu reflektoimaan toimintaansa.
Törkeään ja ala-arvoiseen käytökseen sisältyvät haukkuminen, uhkailu, huutaminen, fyysisen koskemattomuuden rikkominen, jatkuva vaatimusten muuttaminen ja jatkuva turha reklamointi.
2. Asiakas jättää laskunsa maksamatta eikä kanna vastuutaan velastaan tai hyväksikäyttää yritystä pankkina. Tässä tilanteessa emme ota lainkaan vastaan uusia toimeksiantoja yritykseltä.
3. Ajaudumme kommunikaatiossa niin suureen umpikujaan, ettei projektia ole mielekästä enää jatkaa.
4. Henkilökohtaiset syyt kuten vakava sairastuminen tai fyysinen tai henkinen työkyvyttömyys.
Peruuttaaminen on kuitenkin äärimmäinen keino emmekä käytä sitä heppoisin perustein.
Tilauksen perumisvaiheessa asiakas sitoutuu maksamaan siihen saakka tehdyt tunnit, jotka laskutetaan asiakkaalta peruutuksen jälkeen. Vain yrityksen omistajalla on oikeus perua lasku tilauksen peruuttamistilanteessa, yrityksen yhteistyökumppaneilla, työntekijöillä tai muilla sidosryhmillä tähän ei ole oikeutta.